Pienienergiainen murtuma
Kaatumisen tai vähäisen iskun seurauksena syntynyt tai toistuvat murtumat voivat olla merkki luun haurastumisesta, joten luuntiheysmittaukseen hakeutuminen on aiheellista.
Murtuma ei sinällään ole osteoporoosin riskitekijä, vaan seuraus. Murtuma on kyllä uuden murtuman riskitekijä.
Vanhemmilla tai sisaruksilla osteoporoosi tai murtumia
Perinnöllinen alttius osteoporoosille on suuri ja arvioiden mukaan jopa 60-80 % luustomme vahvuudesta on perintötekijöiden säätelemää. Siksi vanhemmilla tai sisaruksilla todettu osteoporoosi tai lonkkamurtumat ovat vahva riskitekijä.
Yli 65 vuoden ikä
Luun haurastuminen ja osteoporoottisten murtumien riski lisääntyvät ihmisen vanhetessa. Noin kahdella viidestä yli 50-vuotiaasta naisesta ja yhdellä seitsemästä miehestä murtuu jäljellä olevan elämän aikana ranne, nikama tai lonkka. Ikävuosien 60 - 80 välillä lonkkamurtumien vaara yli kymmenkertaistuu.
Alipaino ja hento ruumiinrakenne
Painoindeksillä ja luun huippumassalla on positiivinen yhteys toisiinsa, koska luusto kuormittuu ja vahvistuu sitä enemmän mitä suurempi massa sillä on kannettavanaan. Suuri paino myös suojaa luustoa haurastumiselta, koska rasvakudoksessa muodostuu estrogeenia. Matala painoindeksi on lonkkamurtumien riskitekijä.
Aikaiset vaihdevuodet, kuukautishäiriöt
Naissukupuolihormonilla eli estrogeenilla on luun hajoamista estävä ja siten luun vahvuutta säilyttävä vaikutus. Vaihdevuosissa estrogeenihormonin eritys vähenee ja luun hajoaminen kiihtyy. Aikaisten vaihdevuosien aiheuttamaa suurentunutta osteoporoosin riskiä voidaan vähentää hormonikorvaushoidolla. Nuorilla tytöillä ja naisilla liiallinen ja toistuva laihduttaminen tai rankka urheiluharjoittelu voivat aiheuttaa estrogeenituotannon vähenemistä ja siitä johtuvia kuukautishäiriöitä. Pitkittynyt kuukautisten poisjäänti haittaa luuston normaalia kehitystä ja kasvua sekä kiihdyttää luun hajoamista ja haurastumista.
Vähäinen liikunta, liikuntakyvyn heikkeneminen
Luusto on elimistömme tukiranka, joka tarvitsee lujaksi kasvaakseen ja vahvana pysyäkseen säännöllistä ja riittävää kuormitusta. Liikkumattomuus lisää vaaraa sairastua osteoporoosiin, koska luukato kiihtyy luustoon kohdistuvan kuormituksen puuttuessa. Vuodelevossa tai raajaimmobilisaation aikana mineraalikato voi hohkaluussa olla jopa 1-2 % viikossa.
Kalsiumin ja D-vitamiinin puute
Kalsiumin vähäinen saanti voi lisätä osteoporoosin vaaraa. Jos ruokavalio sisältää niukasti kalsiumia, sitä irrotetaan luusta. Riittämätön D- vitamiinin saanti vähentää kalsiumin imeytymistä suolesta ja kiinnittymistä luustoon, jolloin seurauksena on luun haurastuminen.
Tupakointi
Tupakoitsijoilla on pienempi luumassa kuin tupakoimattomilla. Tupakointi haittaa luun huippumassan kehitystä nuorilla. Säännöllinen tupakointi melkein kaksinkertaistaa lonkkamurtuman riskin. Tupakointi voi myös estää estrogeenihoidon luustoa suojaavan vaikutuksen. Tupakoivilla naisilla vaihdevuodet alkavat yleensä aiemmin, mikä altistaa osteoporoosille.
Runsas alkoholinkäyttö
Alkoholin runsas käyttö hidastaa luun muodostusta, häiritsee D-vitamiinin ja kalsiumin aineenvaihduntaa sekä lisää murtumariskiä. Yli 3 annosta alkoholia päivässä kaksinkertaistaa lonkkamurtuman riskin. Alkoholin kohtuukäytöstä ei ole haittaa luustolle.
Osteoporoosia edistävä sairaus
Jotkut krooniset sairaudet voivat johtaa osteoporoosin kehittymiseen. Osteoporoosin vaaraa lisääviä sairauksia ovat esimerkiksi nivelreuma ja sen sukulaissairaudet, kilpirauhasen tai lisäkilpirauhasen sairaus, maksasairaus, munuaissairaus, epilepsia, insuliinidiabetes, syöpä, keliakia, vaikea laktoosi-intoleranssi, laajan suolistoleikkauksen jälkitila, anoreksia, estrogenin, testosteronin tai D-vitamiinin puute, elinsiirto sekä aivohalvaus.
Osteoporoosia edistävä lääkitys
Seuraavat lääkkeet voivat lisätä luiden haurastumista ja vaaraa sairastua osteoporoosiin:
- yli 3 kk kestävä, suun kautta käytettävä glukokortikoidihoito
- epilepsialääkkeistä fenytoiini ja karbamatsepiini
- kilpirauhassyövän jälkihoitoon käytetty suuriannoksinen tyroksiini
- rintasyövän hoitoon käytetty aromataasin estäjä
- pitkäaikainen hepariinilääkitys
Tablettimuotoisella kortisonilääkityksellä on erityisen voimakas yhteys kohonneeseen
murtumariskiin.
Osteoporoosin hälytysmerkit
Hälytysmerkit, jolloin luuston kunnon tutkiminen on suositeltavaa:
- Pienienergiainen murtuma
- Yli 65-vuotias nainen, jolla on osteoporoosin riskitekijöitä
- Osteoporoosin epäily röntgenkuvan perusteella
- Pituuden lyhentyminen ja ryhtimuutokset
- Osteoporoosin vaaraa lisääviä sairauksia
Osteoporoosia kutsutaan hiljaiseksi epidemiaksi, koska sairaus ei välttämättä aiheuta näkyviä ja tuntuvia oireita. Luunmurtuma ja sen aiheuttama kipu ovat yleensä osteoporoosin ensimmäinen oire. Selkänikamien kokoon painuminen ei aina aiheuta kipuja, mutta se voi näkyä pituuden lyhentymisenä ja rintarangan ryhtimuutoksena. Pituuden lyhentyminen enemmän kuin 5 cm maksimipituudesta voi olla merkki osteoporoosin aiheuttamista selkänikamien luhistumamurtumista. Suomen Osteoporoosiyhdistys ry:n jäsenistölleen toukokuussa 2001 teettämän kyselyn mukaan selkäkipujen vuoksi lääkäriin hakeutuminen on usein osteoporoosin toteamisen taustalla.
|
